[[suggestion]]
ON guoddevašvuođa mihttomearit

ON guoddevašvuođa mihttomearit

  • JÁVKADIT BUOTLÁGAN GEAFIVUOĐA MIEHTÁ MÁILMMI

    1990:s elii 36 % máilmmi álbmogis ekstrema geafivuođas. Dan rájes lea dát lohku njiedjan badjel beliin. 767 millijovnna olbmo ellet dál geafivuođas, man definišuvdna  lea vuollel 1,90 dollára beaivái birgemii. Ekstrema geafivuohta galgá jávkaduvvot 2030 rádjai.

    Vuostálastit geafivuođa gáibida ahte ekonomalaš lassáneapmi guoská eatnasiidda ja juogaduvvo dássedit riikkaid ja álbmogiid gaskka. Lassáneapmi ferte ásahit guoddevaš bargguid ja addit ovttalágan vejolašvuođaid buohkaide.

    1.1    2030 rádjai galgá buot ekstrema geafivuohta jávkaduvvot. 

    1.2     2030 rádjai, ja našuvnnalaš definišuvnnaid vuođul, galget dievdoolbmuid, nissonolbmuid ja mánáid logut mat ellet geafivuođas, unnimusat beliin unnut.

    1.3    Ásahit našuvnnalaččat heivehuvvon sosiála buresbirgenortnegiid ja doaibmabijuid buohkaide, ja maiddái unnimusmearredásiid, ja 2030 rádjai galgá mearkkašahtti oassi geafes ja hearkkes olbmuin olahit daid. 

    1.4    2030 rádjai galget buot dievdoolbmuin ja nissonolbmuin, erenomážiid geafes ja hearkkes olbmuin, leat seamma riekti ja vejolašvuohta olahit ekonomalaš resurssaid ja vuođđobálvalusaid, eaiggáduššat ja mearridit eatnama ja eará opmodaga, árbbi ja luondduriggodagaid badjel, riekti ođđa teknologiijai ja ruđalaš bálvalusaide, dás maiddái mikroruhtadeapmái. 

    1.5     2030 rádjai galget geafes olbmot ja hearkkes olbmot nanusmahttojuvvot, nu ahte eai šat leat nu suojeheamit ja hearkkit ekstrema dálkkádatdáhpáhusaide ja eará ekonomalaš, sosiála ja biraslaš dávgguide ja roasuide.  

    1.A     Sihkkarastit ahte iešguđet resurssat mobiliserejuvvojit, earret eará ovdánahttinbarggu bokte, vai ovdánahttinriikkat, erenomážit dat riikkat mat leat unnimusat ovdánan, ožžot doarvái ja vuorddehahtti gaskaomiid čađahit doaimmaid ja politihka vai jávkadit buotlágan geafivuođa.

    1.B     Ásahit buori politihkalaš rámmaid nationála, regionála ja internationála dásiin, ovdánahttinstrategiijaid vuođul, mat bohtet buorrin geafes olbmuide ja mat vuhtiiváldet sohkabealperspektiivva, vai sáhttá eambbo investeret doaimmaide geafivuođa eastadeapmái. 

  • JÁVKADIT NEALGGI, OLAHIT BIEBMOSIHKARVUOĐA JA BUORET BIEBMODILI, JA OVDDIDIT GUODDEVAŠ EANANDOALU

    Vaikko hirbmat olu olbmot gillájit áin nealggis, lea lohku njiedjan 23,3 proseanttas 1990-1992:s 12,9 prosentii 2014-2016. 821 millijovnna olbmo gillájit nealggis, ja measta 2 miljárdda olbmo vásihit heajos biebmosihkarvuođa vissis áigodagain.  

    Lea áigi hutkat ođđa vugiid das movt gilvit, juohkit ja geavahit min biepmu. Jus rievttes lágiin dahkat, sáhttá eanandoallu, vuovdi ja guolli fuolahit buohkaide álbmás biepmu, ja seammás buktit dietnasa oallugiidda.

    2.1     2030 rádjai galgá nealgi jávkaduvvon ja buot olbmuide, erenomážit geafes ja hearkkes olbmuide, maiddái njuoratmánáide, galgá sihkkarastojuvvot doarvái oadjebas ja dearvvašlaš biebmu birra jagi. 

    2.2     2030 rádjai gálgá dearvvašmeahttun biebmodilli jávkaduvvon. 2025 rádjai galget internationála sohppojuvvon mihttomearit olahuvvot mat gusket mánáide vuollel vihtta jagi, geat eai nagot stuorrut ja leat beare ruoidnasat, ja fuolahit ahte nuorra nieiddain, áhpehemiin, nissonolbmuin geat njamahit ja boares olbmuin lea buorre biebmodilli.  

    2.3     2030 rádjai galgá buvttadeapmi ja sisaboahtu smávva biebmobuvttademiin duppalastojuvvot, erenomážit nissonolbmuid, álgoálbmogiid, bearašeanadoaluid, šibitdolliid ja guolásteddjiid buvttadeapmi ja sisaboahtu. Sis galget earret eará leat sihkkaris ja ovttalágan vejolašvuođat eatnamiidda, eará buvttadanresurssaide ja doaibmabijuide, dieđuide, ruđalaš bálvalusaide, gávpemárkaniidda, árvolassánemiide ja bargguide eanandoalu olggobealde. 

    2.4     2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte leat guoddevaš vuogádagat biebmobuvttadeapmái ja starges vuogádagat galget ásahuvvot. Vuogádagain galgá leat alit produktivitehta ja buvttadeapmi, mat galget váikkuhit dasa ahte ekovuogádagat bisuhuvvojit, ahte nanusmahttet dálkkádatrievdamiid, dálkkiid, goikkádagaid, dulvviid ja eará roasuid gierdama, ja dađistaga buoridit arelálaid ja eatnamiid kvalitehta. 

    2.5    2020 rádjai galgá siepmaniid, gilvvašattuid ja šibihiid genehtalaš valljivuohta bisuhuvvot, ja nu maiddái eará dienlágan luondduealli šlájaid valljivuohta, earret eará nationála, regionála ja internationála siepman- ja šaddočoakkáldagain; ja dat buorit mat bohciidit genehtalaš resurssain ja gullevaš árbevirolaš máhtus, galget govttolaččat ja dásseárvosaččat juogaduvvot ja leat buohkaide olámuttos internationála soahpamušaid mielde.

    2.A     Earret eará buoret internationála ovttasbarggu bokte investeret eambbo infrastruktuvrii boaittobealbáikkiin, dutkamii ja bagadallanbálvalusaide mat gullet eanandollui, teknologiijaovdáneapmái ja šaddo- ja šibitgenabáŋkkuid ásaheapmái, dainna ulbmilin ahte buoridit buvttadannávccaid ovdánahttinriikkaid eanandoalus, erenoamážit daid riikkain mat leat buot unnimusat ovdánan. 

    2.B     Doha-šiehtadallamiid mandáhta vuođul muddet ja eastadit gávppašangáržžidemiid ja gávppašeami botnjamiid máilmmi eanandoallomárkaniin, earret eará dan bokte ahte buot eanandoallobuktagiid eksportasubsidieremat heaittihuvvojit oktanaga ja nu maid buot eksportadoaimmat main lea sullasaš váikkuhus.

    2.C     Dahkat mearrádusaid sihkkarastin dihte ahte biepmuid ja lassibuktagiid márkanat doibmet nu go galget, ja lágidit dilálašvuođaid dasa ahte márkandieđut ollejit jođánit, earret eará biebmovuorkkáid birra, eastadan dihte ekstrema borramušhattiid.

  • SIHKKARASTIT BUORI DEARVVAŠVUOĐA JA EALLINÁRVVU BUOHKAIDE BUOT AGIIN 

    Guoddevaš ovdáneapmi eaktuda ahte buohkain lea vejolašvuohta dearvvaš ja dearvvašlaš eallimii. Lea dahkkon olu olahit guhkit eallinagi, ja eastadit riegádahtti etniid ja mánáid jápmimis.

    Gáibiduvvo olu bargu boahttevaš 15 jagi vai olahit dán guoddevašvuođa mihttomeari. Máŋga várálaš dávdda fertejit jávkaduvvot, ja eará stuora dearvvašvuođaváttisvuođat fertejit gieđahallojuvvot.

    3.1    2030 rádjai galgá máilmmi riegádahtti etniid jápmu unnut nu ahte lea vuollel 70 juohke 100 000 eallin riegádan máná nammii. 

    3.2    2030 rádjai eastadit nu olu njuoratmánáid ja mánáid vuollel vihtta jagi jápmimis go vejolaš. Oktasaš mihttu lea unnidit jámu buot riikkain nu ahte eanemusat 12 njuoratmáná juohke 1 000 eallišaddan máná nammii jápmet, ja eanemusat 25 juohke 1 000 mánás geat leat vuollel 5 jagi jápmet. 
     
    3.3    2030 rádjai galget aids, tuberkolosa, malária ja unnán dovddus trohpalaš dávddaid epidemiijat bissehuvvot. Hepatihtta, dávddat mat njommot čázi mielde ja eará njoammudávddat galget maid vuostálastojuvvot. 

    3.4    2030 rádjai galget mánát mat riegádit beare árrat, ja jápmet dávddain mat eai njoamo, unniduvvot goalmmádasosiin eastademiin ja divššuin, ja mentála dearvvašvuohta ja eallinárvu galgá ovddiduvvot. 

    3.5    Eastadit gárrenmirkkuid, earret eará narkotihkkageavaheami ja alkohola boasttugeavaheami,  ja nannet divššu. 

    3.6    2030 rádjai galget beali unnit olbmot jápmit ja roasmmuhuvvot johtolatlihkohisvuođain.

    3.7    2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte buohkain leat olámuttos bálvalusat mat gullet seksuála dearvvašvuhtii ja dearvvašvuhtii mii guoská eatnáneapmái, dás oaivvilduvvo maiddái bearašplánen ja gullevaš diehtojuohkin ja oahpaheapmi, ja sihkkarastit ahte eatnánandearvvašvuohta sajáiduvvá nationála strategiijaide ja prográmmaide. 

    3.8    Olahit buohkaide dearvvašvuođabálvalusaid, maiddái ortnegiid mat várjalit ekonomalaš čuozahusaid vuostá. Buohkaide galget vuđolaš ja buorit dearvvašvuođabálvalusat leat olámuttus, ja maiddái sihkkaris, dárbbašlaš ja doaibmi dálkasat ja vaksiinnat main lea buorre kvalitehta, eai ge leat badjelmeare divrasat.

    3.9    2030 rádjai galget jápmimat ja buozanvuođat várálaš kemikálaid ja nuoskkiduvvon čázi ja eatnama geažil unniduvvot mearkkašáhtti olu. 

    3.a     Nannet Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna (WHO) rámmakonvenšuvnna čađaheami, mii guoská duhpátvahágahttimiid eastadeapmái buot riikkain. 

    3.b     Doarjut váksiinnaid ja dálkasiid dutkamiid ja ovdánahttimiid sihke dávddaid vuostá mat njommot ja mat eai njoamo, ja mat vuosttažettiin gávdnojit ovdánahttinriikkain. Fuolahit ahte dálkasat ja váksiinnat leat olámuttos, eai ge badjelmeare divrasat, Doha-julggaštusa vuođul TRIPS-šiehtadusa ja álbmotdearvvašvuođa birra. Mii duođašta ovdánahttinriikkaid rievtti ollásit geavahit šiehtadusa mearrádusaid gávpedoaimmalaš beliid birra immateriála vuoigatvuođaid oktavuođas, mat gusket dasa ahte beassat gáhttet álbmotdearvvašvuođa ja erenoamážit fuolahit ahte dálkasat leat buohkaide olámuttos.

    3.c     Olahit mearkkašáhtti eanet ruhtadeami dearvvašvuođabálvalusaide, ja eanet rekrutterema, ovdánahttima ja dearvvašvuođabargiid oahpaheami ovdánahttinriikkain, erenomážit dain riikkain mat leat unnimusat ovdánan ja ovdánahttinsuolostáhtain, ja bargat dan ovdii ahte bargit bissot dáin riikkain.

    3.d     Nannet buot riikkaid kapasitehta árrat dieđiheamis, riskaeastadeamis ja našuvnnalaš ja globála dearvvašvuođariskkaid gieđahallamis, erenomážit ovdánahttinriikkain.

  • SIHKKARASTIT SEARVADAHTTI, VUOIGGALAŠ JA BUORI OAHPU, MII OVDDIDA BUOHKAID VEJOLAŠVUOĐA OAHPPAT NU GUHKA GO EALLÁ

    Buorre oahppu lea olbmuid eallima buorideami vuođđu. Sihke nieiddaide ja bártniide galgá oahppu mas lea buorre kvalitehta leat olámuttos, ja dat galgá leat nuvttá.   

    Mánáid lohku mat leat skuvllas lea lassánan hirbmosit. Nieiddaid ja nissonolbmuid lohku lea lassánan erenomáš olu. Gelbbolašvuohta lohkamis ja čállimis lea maid buoriduvvon. Lihkká leat áin beare oallugat geat eai máhte lohkat ja čállit.

    4.1     2030 rádjai galgá nuvttá ja dásseárvosaš vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla oahppu sihkkarastojuvvot buot nieiddaide ja bártniide, mii lea buori kvalitehtas, ja mii addá relevánta ja albma oahppanbohtosa.

    4.2     2030 rádjai galgá buot nieiddaide ja bártniide sihkkarastojuvvot vejolašvuohta árra ja buori ovdáneapmái ja fuolahussii ja ahte ovdaskuvla lea olámuttos, vai leat gergosat vuođđoskuvlii álgit.  

    4.3     2030 rádjai galgá nissonolbmuide ja dievdoolbmuide sihkkarastojuvvot ovttadássásaš ja buorre teknihkalaš ja fidnofágalaš oahppu ja alit oahppu, maiddái universitehtaoahppu, mii ii leat badjelmeare divrras. 

    4.4     2030 rádjai galgá olahuvvot mearkkašáhtti lassáneapmi nuorain ja rávisolbmuin geain lea gelbbolašvuohta, earret eará teknihkalaš ja fidnofágalaš gelbbolašvuohta, mii lea relevánta sihke barggu oažžumii, ávddalaš bargui ja fidnohutkkálašvuhtii.
    4.5     2030 rádjai galget sohkabealerohusat oahpus ja oahpaheamis jávkaduvvot ja buohkain galget leat ovttalágan

    vejolašvuođat buot oahppodásiin ja fidnofágalaš oahpus, maiddái hearkkes olbmuin nugo doaimmashehttejuvvon olbmuin, álgoálbmogiin ja mánáin hearkkes diliin.  

    4.6     2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte buot nuorat ja eanas rávisolbmot, sihke nissonolbmot ja dievdoolbmot, ohppet lohkat, čállit ja rehkenastit. 

    4.7     2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvon ahte oahppit ja studeanttat olahit dan gelbbolašvuođa mii lea dárbbašlaš ovddidit guoddevaš ovdáneami, earret eará oahpu bokte guoddevaš ovdáneami ja eallindábiid, olmmošvuoigatvuođaid ja dásseárvvu birra, ja oahpu bokte mii ovddida ráfi, ii ge riiddu, oahpu bokte mii ovddida globála servvodatmiellahttuvuođa ja árvvus atná kultuvrralaš girjáivuođa ja dan movt kultuvrrat váikkuhit guoddevaš ovdáneapmái. 

    4.a     Ásahit ja ođastit oahppofálaldagaid mat leat heivehuvvon mánáide, ja vuhtiiváldet sohkabealerohusaid ja doaimmashehttejuvvon olbmuid. Ja mat sihkkarastet dorvvolaš, ráfálaš, searvadahtti ja beaktilis oahppobirrasa buohkaide. 

    4.b     2020 rádjái galget stipeanddat studeanttaide ovdánahttinriikkain globálalaččat lassánan mearkkašáhtti olu, erenomážit dain riikkain mat leat unnimusat ovdánan, ovdánahttinsuolostáhtain ja Afrihká riikkain, vai alit oahppu šaddá olámuttos, earret eará fidnofágalaš oahput ja prográmmat diehto- ja gulahallanteknologiijas, teknihkas, inšenevrafágain ja dieđalaš oahpuin. Dát alit oahppu galgá leat olámuttos sihke eará ovdánahttinriikkaide ja riikkaide mat leat ovdánan. 

    4.c     2030 rádjai galget gelbbolaš oahpaheaddjit lassánit mearkkašahtti olu, earret eará dan bokte ahte internationála dásis ovttasbargat oahpaheaddjeoahpu ovddidemiin ovdánahttinriikkain, erenomážit dain riikkain mat leat unnimusat ovdánan ja ovdánahttinsuolostáhtain.

  • OLAHIT DÁSSEÁRVVU JA NANNET NIEIDDAID JA NISSONOLBMUID DILI SERVODAGAS

    Dásseárvu lea olmmošvuoigatvuohta. Goappaš sohkabeliin galgá leat seamma vuoigatvuohta ja vejolašvuohta mearridit iežas eallima badjel. Nissonolbmuide ferte oahppu, dearvvašvuođabálvalusat, bargu ja juridihkalaš vuoigatvuođat leat olámuttos vai riika sáhttá ovdánit.   

    5.1     Jávkadit buot vealaheami nissonolbmuid ja nieiddaid vuostá máilmmis. 

    5.2     Jávkadit buot veahkaválddálašvuođa nieiddaid ja nissonolbmuid vuostá, sihke dan mii lea almmolašvuođas ja dan mii lea ruovttuin; dás oaivvilduvvon maiddái olbmuid vuovdima, seksuálalaš veahkaválddálašvuođa ja eará ávkkástallama. 

    5.3     Jávkadit buot vahátlaš dábiid, nu go mánáid náitima, árra náitaleami ja bákkolaš náitaleami, ja maiddái vuolledábiid billistahtti čuohpadeami.   

    5.4     Almmolaš bálvalusaid, infrastruktuvrra ja sosiálapolitihka bokte dohkkehit ja árvvusatnit bálkkáhis fuolahan- ja ruovttubargguid. Ovddidit seammadásat ovddasvástádusa ruovttudoalus ja bearraša ovddas, nu movt buoremusat heive ovttaskas riikii.

     5.5     Sihkkarastit ahte nissonolbmuin lea ollislaš ja albma vejolašvuohta searvat ja ovttadássásaš vejolašvuohta beassat jođihandoaimmaide buot dásiin gos mearrádusat dahkkojuvvojit politihkalaš, ekonomalaš ja almmolaš diliin. 

    5.6     Sihkkarastit ahte buorre seksuála ja eatnánandearvvašvuohta ja eatnánanvuoigatvuođat leat olámuttos buohkaide, internationála konferánssa doaibmaprográmma álbmogiid ovdáneami  vuođul, ja Beijinga doaibmaplána ja ovttaskas bearráigeahččokonferánssaid mearridandokumeanttaid vuođul.

    5.a     Álggahit reforpmaid mat addet nissonolbmuide seamma vuoigatvuođaid ekonomalaš resurssaide ja vejolašvuođa háhkat, eaiggáduššat ja mearridit eatnamiid ja eará opmodaga badjel, ja háhkat ruđalaš bálvalusaid, árbbi ja luondduriggodagaid, nationála lágaid mielde. 

    5.b     Nannet heivehuvvon teknologiija geavaheami, erenomážit dieđalaš ja gulahallanteknologiija, nannen dihte nissonolbmuid dili servodagas. 

    5.c     Mearridit ja nannet buori politihka ja mearridit čađahahtti lágaid ovddidan dihte dásseárvvu ja nannet nieiddaid ja nissonolbmuid dili juohke dásis servodagas. 

  • SIHKKARASTIT GUODDEVAŠ ČÁHCEHÁLDDAŠEAMI, JA AHTE ČÁHCI JA BUORIT SANITÁRADILÁLAŠVUOĐAT LEAT OLÁMUTTOS BUOHKAIDE

    Jus galgat olahit guoddevaš ovdáneami, ferte buhtes čáhci leat olámuttos buohkaide. Máilmmis lea doarvái sáivačáhci, muhto heittot ekonomiija ja váilevaš infrastruktuvra dagaha dávjá váttisvuođaid.

    Lea dahkkon olu sihkkarastit ahte hivssegat leat olámuttos buohkaide, muhto ovdáneapmi manná beare njozet. Máŋga miljovnna olbmo jápmet juohke jagi dávddaid dihte go buhtes čáhci ja hivssetvejolašvuođat eai leat olámuttos.

    6.1     2030 rádjai galgá buohkain lea čáhci olámuttos man lea oadjebas juhkat, ii ge leat badjelmeare divrras. 6.2     2030 rádjai galgá fuolahuvvot ahte leat doarvái ja dásseárvosaš sanitára-, hygiena- ja hivssetvejolašvuođat buohkaide, erenomážit heivehuvvon nieiddaid, nissonolbmuid ja hearkkes olbmuid dárbbuide. 

    6.3     2030 rádjai galgá fuolahuvvot buoret čáhcekvalitehta dan bokte ahte unnidit nuoskkideami, heaitit bálkumis doabbariid, ráddjet várálaš kemikálaid ja ávdnasiid luoitima lundui, unnidit luoittačázi mii ii leat buhtistuvvon, ja ođđasit ávkkástallat eanet ávdnasiid miehtá máilmmi. 

    6.4     2030 rádjai galgá čáhci geavahuvvot beaktileappot buot surggiin, ja buhtes čázi guoddevaš geavaheapmi ja háhkanvejolašvuođat galget sihkkarastot unnidan dihte čáhceváni ja vai unnit meari olbmot vásihit čáhcevátnivuođa.

    6.5     2030 rádjai galgá čáhceresurssaid integrerejuvvon hálddašeapmi ásahuvvot buot dásiin, earret eará ovttasbarggu bokte riikkarájiid rastá gokko dat heive. 

    6.6     2020 rádjai galget čáhceekosystemat suodjaluvvot ja ođđasis doaimmaskahttojuvvot, maiddái várit, vuovddit, njeaššit, jogat, čáhcesisttisdoalli báktešlájat ja jávrrit.  

    6.a     2030 rádjai viiddidit internationála ovttasbarggu ja doarjaga ovdánahttinriikkaid kapasitehta huksemii doaimmain ja prográmmain mat gullet čáhce- ja sanitáradillái, earret eará doarjut teknologiija mii čohkke čázi, sirre sáltti čázis, mii effektiiva vugiin hálddaša čáhceresurssaid ja mii čohkke, buhtista ja ođđasis geavaha luoittačázi. 

    6.b     Doarjut ja nannet báikkálaš servodagaid váikkuheami buoridan dihte čáhce- ja sanitáradilálašvuođaid hálddašeami.  

  • SIHKKARASTIT BUOHKAIDE VEJOLAŠVUOĐA HÁHKAT LUOHTEHAHTTI, GUODDEVAŠ JA OĐĐAÁIGÁSAŠ ENERGIIJA, MII II LEAT BADJELMEARE DIVRRAS

    Háhkat energiija lea guovddážis measta buot min váttisvuođain ja vejolašvuođain. Dat sáhttá váikkuhit sihke bargguide, sihkarvuhtii, dálkkádatrievdamiidda, biebmobuvttadeapmái ja dienasvejolaš­vuođaide. 

    Energiija váikkuha buot eanemusat dálkkádatrievdamiidda, CO2 ja eará dálkkádatgássaid luoitima bokte. Čoavddus dasa lea bistevaš energiija nu go biegga, čáhci ja beaivváš. Bistevaš ja ođasmuvvi energiija lea guoddevaš energiija.

       
    7.1     2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte buohkain leat luohtehahtti ja ođđaáigásaš energiijabálvalusat olámuttos, mat eai leat badjelmeare divrasat. 

    7.2     2030 rádjai galgá ođasmuvvi energiija leat mihá stuorit oassi máilmmi ollislaš energiijageavaheamis. 

    7.3     2030 rádjai galgá máilmmi energiijaeffektivitehta buoriduvvogoahtit beali jođáneappot. 

    7.a     2030 rádjai galgá internationála ovttasbargu nannejuvvot vai šaddá álkit olahit dutkama ja teknologiija buhtis energiija hárrái, maiddái ođasmuvvi energiija, energiijaeffektiviseren ja ovdáneaddji ja buhttáset teknologiija fossiila boaldámuša hárrái. Investeremat energiijainfrastruktuvrii ja buhtis energiija teknologiijai galget maiddái ovddiduvvot. 

    7.b     2030 rádjai galgá infrastruktuvra huksejuvvot ja teknologiija ođastuvvot vai sáhttá fállat ođđaáigásaš ja guoddevaš energiijabálvalusaid buohkaide ovdánahttinriikkain, erenomážit dain riikkain mat unnimusat leat ovdánan, ovdánahttinsuolostáhtain ja ovdánahttinriikkain main ii leat mearragáddi, iešguđetge riikkaid doarjjaprográmmaid vuođul. 

  • OVDDIDIT BISTEVAŠ, SEARVADAHTTI  JA GUODDEVAŠ EKONOMALAŠ LASSÁNEAMI, DOARVÁI BARGOSAJIID JA ÁVDDALAŠ BARGGU BUOHKAIDE   

    Sullii bealli álbmogis dine nu unnán ahte ii birge. Olahit ekonomalaš lassáneami ja ođđa bargosajiid mat leat ávddalaččat lea okta eaktu olahit guoddevaš ovdáneami. Ráhkadit bargosajiid main lea buorre kvalitehta lea okta dain stuorámus hástalusain buot riikkaide 2030 rádjai.

    8.1     Doalahit ekonomalaš lassáneami juohke olbmo nammii mii vástida ovttaskas riikka dillái, ja erenomážiid bruttonationálabuktaga (GDP) lassáneami man lassáneapmi lea unnimusat čieža proseantta jagis dain riikkain mat leat unnimusat ovdánan. 

    8.2     Lasihit ekonomalaš produktivitehta diversifiserema, teknologalaš ovdáneami ja innovašuvnna bokte, mas earret eará deattuhit gánnáhahtti ja bargointensiiva surggiid.

    8.3     Ovddidit politihka mii doarju produktiiva doaimma, ávddalaš bargosajiid ásaheami, fidnohutkkálašvuođa, hutkáivuođa ja innovašuvnna, ja maiddái doarjut ahte eambbo smávva ja gaskasturrosaš fitnodagat ásahuvvojit ja formaliserejuvvojit, earret eará dan bokte ahte fuolahit ahte ruhtadanbálvalusat leat olámuttos. 

    8.4     2030 radjái galgá globála resurssaid ávkkástallan ain buoriduvvot sihke geavaheami ja buvttadeami oktavuođas. Ekonomalaš lassáneami čanasteamit birasbillisteapmái galget botkejuvvot logijagi doaibmaplána vuođul mii gieđahallá guoddevaš geavaheami ja buvttadeami, ja ovdánan riikkat mannet ovddemusas.

    8.5     2030 rádjai galget leat doarvái ollislaš, produktiiva ja ávddalaš bargosajit buot nissonolbmuide ja dievdoolbmuide, maiddái nuoraide ja doaimmashehttejuvvon olbmuide, ja seammadásat bálká seammadásat barggu ovddas.

    8.6     2020 rádjai galgá nuoraid lohku mat eai leat barggus eai ge oahpus, njiedjat mearkkašáhtti olu. 

    8.7     Bidjat farggamusat johtui beaktilis doaibmabijuid heaittihan dihte bággobarggu, ođđaáigásaš šlávvavuođa ja olbmuid vuovdima ja sihkkarastit ahte vearrámus hámit mánáidbarggaheamis gildojuvvojit ja heaittihuvvojit, maiddái mánnásoalddáhiid rekrutteren ja barggaheapmi, ja 2025 rádjai galgá buotlágan mánáidbarggaheapmi heaittihuvvot.

    8.8     Suodjalit bargiid vuoigatvuođaid ja ovddidit dorvvolaš ja sihkkaris bargobirrasa buot bargiide, maiddái bargosisafárrejeddjiide ja erenomážit nissonsisafárrejeddjiide, ja bargiide eahpesihkkaris bargodiliin. 

    8.9     2030 rádjai hábmet ja johtui bidjat politihka mii ovddida guoddevaš turistaealáhusa mii háhká bargosajiid ja ovddida báikkálaš kultuvrra ja buktagiid. 

    8.10     Nannet nationála finánsaásahusaid návccaid motiveret ja viiddidit buohkaid vejolašvuođaid olahit ja geavahit báŋkofálaldagaid ja dáhkádusortnegiid ja ruđalaš bálvalusaid. 

    8.a     Lasihit «Aid for Trade» doarjaga gávpedoaimmaid ovdánahttimii ovdánahttinriikkain, erenomážit daid riikkaide mat leat unnimusat ovdánan, earret eará addit fágalaš veahki buoret integrerejuvvon rámmaid bokte. 

    8.b     2020 rádjai galgá globála strategiija hábmejuvvot ja johtui biddjojuvvot háhkan dihte nuoraide bargguid, ja internationála bargoorganisašuvnna (ILO) «Global Jobs Pact» galgá álggahuvvot.

  • SEARVADAHTTI JA GUODDEVAŠ INDUSTRIALISEREMA JA INNOVAŠUVNNA

    Vai olaha guoddevaš ovdáneami, ferte investerejuvvot fievrrideapmái, čáhccensystemaide, energiijai ja diehtoteknologiijai.

    Vai servodat galgá doaibmat, ferte infrastruktuvra lea ortnegis. Infrastruktuvra lea okta eaktu ekonomalaš lassáneapmái ja buvttadeapmái, ja vai sáhttá buoridit oahppo- ja dearvvašvuođa­fálaldagaid. 

    Teknologiija ja innovašuvnna olis sáhttet gávdnot čovdosat biraslaš hástalusaide mat čuožžilit go hukse infrastruktuvrra.

    9.1     Ovdánahttit luohtehahtti, guoddevaš ja nanu infrastruktuvrra mas lea buorre kvalitehta, maiddái regionála ja rájiidrasttildeaddji infrastruktuvrra, doarjun dihte ekonomalaš ovdáneami ja eallinárvvu mii ii leat badjelmeare divrras ja lea olámuttos buohkaide. 

    9.2     Ovddidit searvadahtti ja guoddevaš industrialiserema ja ealáhusovdánahttima. 2030 rádjai galget industriijas leat mearkkašahtti eambbo bargosajit ja alit bruttonationálabuvtta iešguđetge riikkaid dili hárrái, ja unnimusat ovdánan riikkain galgá dát duppalastojuvvot. 

    9.3     Smávit industriijafitnodagaide ja eará fitnodagaide galget ruđalaš bálvalusat leat eanet olámuttos, dás oaivvilduvvon maiddái hálbbit kredihtta, erenomážit ovdánahttinriikkaide, ja fitnodagaid sajádat ja integreren árvogollosiidda ja gávpemárkaniidda galgá nannejuvvot. 

    9.4     2030 rádjai galgá infrastruktuvra ođasmahttojuvvot ja ealáhusat galget šaddat guoddevaččabun. Resurssat galget geavahuvvot beaktileappot ja buhtis ja birasseasti teknologiija ja industriijaproseassat galget eambbo váldojuvvot atnui, iešguđetge riikkaid návccaid ja kapasitehta vuođul. 

    9.5     2030 rádjai galgá dieđalaš dutkan nanusmahttojuvvot ja buot riikkaid ealáhussuorggi teknologalaš návccat ja kapasitehta galgá ođastuvvot, erenomážit ovdánahttinriikkain. Oláhan dihte dán galgá innovašuvdna movttiidahttojuvvot ja dutkan- ja ovdánahttindoaimmain galget juohke millijovnna ássi nammii leat eambbo virggit, ja almmolaš ja priváhta dutkamii ja ovdánahttimii galgá juolluduvvot mearkkašahtti eambbo ruhta. 

    9.a     Fuolahit guoddevaš infrastruktuvrra ovdánahttima ovdánahttinriikkain, dan bokte ahte lasihit ruđalaš, teknologalaš ja fágalaš veahki Afrihká riikkaide, unnimusat ovdánan riikkaide, riikkaide mearragátti haga ja ovdánahttinsuolostáhtaide.  

    9.b     Doarjut ovdánahttinriikkaid nationála teknologiija, dutkama ja innovašuvnna ovdánahttima, earret eará dan bokte ahte sihkkarastit politihkalaš rámmaid mat ovddidit máŋggabealatvuođa ealáhusain ja lassiárvvu gávpegálvvuide.  

    9.c     Dahkat diehto- ja gulahallanteknologiija eambbo olahahttin, ja 2020 rádjai bargat dan ovdii ahte dain unnimusat ovdánan riikkain leat govttolaš interneahttavejolašvuođat buohkaide. 

  • UNNIDIT EROHUSAID RIIKKAID SISTE JA RIIKKAID GASKKAS

    Ekonomalaš lassáneapmi lea váikkuhan dasa ahte eanet riikkat leat riggon. Dát ii iešalddis dagat ahte geafivuohta unnu. Mii fertet unnidit erohusaid riikkaid gaskkas, ja maiddái riikkain siskkál­dasat, vai lea guoddevaš ovdáneapmi.   

    Lea dárbbašlaš ahte riikka resurssat juogaduvvojit govttolaččat vai geafivuohta unnu ja šaddet stabiila servodagat. Erohusat ássiid gaskka sturrot sihke rikkis ja geafes riikkain, sihke dietnasa ja opmodaga dáfus, ja skuvlla, dearvvašvuođabálvalusaid ja eará vejolašvuođaid dáfus.

    10.1     2030 rádjai galgá bistevaš bálkálassáneapmi dađistaga olahuvvot álbmoga 40 % geafimusaide, ja lassáneapmi galgá leat jođáneappot go nationála gaskamearri.

    10.2     2030 rádjái galgá buohkaid persovnnalaš iešmearrideapmi sihkkarastojuvvot ja buohkaid sosiála, ekonomalaš ja politihkalaš searvadahttin ovddiduvvot, beroškeahttá agis, sohkabealis, doaibmannávccain, čearddalašvuođas, nationalitehtas, oskkus, ekonomalaš dilis dahje eará dilis.  

    10.3     Sihkkarastit ovttalágan vejolašvuođaid ja unnidit erohusaid eallindiliin, earret eará dan bokte ahte loahpahit vealaheaddji lágaid, politihkaid ja dábiid, ja ovddidit lágaid, politihka ja doaibmabijuid maid ulbmil lea olahit dán mihttomeari.   
    10.4     Mearridit politihka mii dađistaga unnida erohusaid, erenomážit dasa mii gullá vearuide, divvagiidda, bálkkáide ja sosiála áimmahuššamii. 

    10.5     Buoridit globála finánsagávpemárkaniid ja finánsaásahusaid regulerema ja bearráigeahču, ja čavget njuolggadusaid čuovvuma. 

    10.6     Sihkkarastit ovdánahttinriikkaid ovddasteami ja váikkuheami globála ruhtadanásahusaid mearridanproseassain, vai ásahusat doibmet buorebut ja leat luohtehahttit, váldet ovddasvástádusa ja leat lobálaččat. 

    10.7     Fuolahit ahte migrašuvdna ja mobilitehta doaibmá lágiduvvon, oadjebas, jeavddalaš ja ovddasvástideaddji lágiid mielde, earret eará bures hálddašuvvon ja plánejuvvon migrašuvdnapolitihka bokte. 

    10.a   Čađahit prinsihpa ahte ovdánahttinriikkaid hárrái galget leat sierra ja differensierejuvvon doaibmabijut, nu go šiehtaduvvon Máilmmi gávpeorganisašuvnnain (WTO).

    10.b     Movttiidahttit almmolaš ovdánahttinveahkeheapmái ja kapitálajohtui, earret eará njuolggo investeremiid bokte olgoriikkain, dain stáhtain gos lea stuorámus dárbu, erenomážit unnimusat ovdánan riikkain, Afrihká riikkain, ovdánahttinsuolostáhtain ja ovdánahttinriikkain main ii leat mearragáddi, riikkaid iežaset plánaid ja prográmmaid mielde. 

    10.c     2030 rádjái unnidit ruhtasirdindivvagiid vuollel golmma prosentii go olggosfárrejeaddjit sirdet ruđaid ruovtturiikii, ja sirdinortnegat main divvagat leat badjel vihtta proseantta galget heaittihuvvot 

  • GÁVPOGAT JA BÁIKEGOTTIT GALGET LEAT SEARVADAHTTIT, OADJEBASAT, NANNOSAT JA GUODDEVAČČAT

    Máilbmi urbaniserejuvvo jođáneappot go goassege ovdal. Badjel bealli máilmmi álbmogis orru gávpogis, ja áin eanebut fárrejit gávpogiidda. Gávpogat leat dego ruittut gos ođđa jurdagat, gávppašeapmi, kultuvrrat, dieđalašvuohta ja sosiála deaivvadeamit seahkánit. Gávpogat maiddái dagahit 75 proseantta dálkkádatgássaid luoitimis ja stuora šlummaguovllut hehttejit olbmuide buori birgenlági.

    Badjel bealli máilmmi álbmogis orru gávpogis. 2050 rádjai fárrejit vel 2.5 miljovnna olbmo gávpogiidda. Urbaniseren buktá sihke vejolašvuođaid ja hástalusaid. Dat sáhttá dagahit ahte olbmot besset eallit buori eallima ja ovdánit sihke ekonomalaččat ja sosiálalaččat, muhto dat čuohcá maiddái lundui. 

    Gávpogat sturrot jođáneappot go vejolašvuođat bargosajiide ja ásodagaide. Dát dagaha ahte šlummaguovllut gos lea heajos ássandilli ja váilevaš bálvalusat olbmuide sturrot. Boahttevaš jagiid mielde orrot measta buot máilmmi geafit šlummaguovlluin.

    11.1     2030 rádjái galget buorit ja oadjebas ásodagat ja vuođđobálvalusat mat eai leat badjelmeare divrasat leat olámuttos buohkaide, ja dilálašvuođat šlummaguovlluin galgá buoriduvvot. 

    11.2     2030 rádjai galget dorvvolaš ja guoddevaš johtolatvuogádagat leat olámuttos buohkaide, eai ge leat badjelmeare divrasat, ja buoridit sihkarvuođa geaidnojohtolagas, erenoamážit kollektiivasáhtu bokte, ja erenomážit galget hearkkes olbmuid dárbbut fuolahuvvot, nu go nissonolbmuid, mánáid, doaimmashehttejuvvon olbmuid ja vuorrasiid dárbbut.

    11.3     2030 rádjai galgá searvadahtti ja guoddevaš urbaniseren buoriduvvot, mii dahká vejolažžan olahit oassálasti, integrerejuvvon ja guoddevaš servodatplánema ja hálddašeami ja mii addá mielmearridanvejolašvuođaid buot riikkain. 

    11.4     Nannet máilmmi kultur- ja luondduárbbi gáhttema ja suodjaleami. 

    11.5     2030 rádjai galget daid logut geat duššet roasuid dihte ja fáhtehallet roasuide njiedjat, dás oaivvilduvvon maiddái čáhceroasuid geažil. Ekonomalaš vahágat máilmmi oktasaš bruttonationálabuktagis (GDP) roasuid geažil galget unniduvvot, erenomážit galget geafes ja hearkkes olbmot suodjaluvvot.

     11.6     2030 rádjai galget gávpogiid ja báikegottiid negatiiva váikkuhusat birrasii njiedjat (juohke olbmo nammii), erenomážiid áibmokvalitehta ja almmolaš ja priváhta doappargieđahallama bokte. 

    11.7     2030 rádjai galgá fuolahuvvot ahte buohkaide, erenomážit nissonolbmuide, mánáide ja vuorrasiidda ja doaimmashehttejuvvon olbmuide, leat oadjebas ja searvadahtti ruoná birrasat ja almmolaš sajit olámuttos.

    11.a     Doarjut positiiva ekonomalaš, sosiála ja biraslaš oktavuođaid gávpotosiid, lagas guovlluid ja boaittobealbáikkiid gaskka nationála ja regionála plánaid nanusmahttima bokte. 

    11.b     2030 rádjai galget mihá eambbo gávpogat ja báikegottit mearridit integrerejuvvon politihka ja čađahit plánaid main ulbmil lea searvadahttit, buoridit resurssageavaheami, unnidit dálkkádatrievdamiid ja heivehit dálkkádatrievdamiidda, vuostálastit ja gieđahallat roasuid, ja dasa lassiin ovdánahttit ja álggahit ollislaš riskahálddašeami roasuid oktavuođas, Sendai-rámmavuogádaga roassodustehusa 2015-2030 vuođul. 

    11.c     Earret eará ekonomalaččat ja fágalaččat veahkehit unnimusat ovdánan riikkaid hukset guoddevaš ja nanu visttiid báikkálaš ávdnasiin.  

  • SIHKKARASTIT GUODDEVAŠ GEAVAHAN- JA BUVTTADANMÁLLIID

    Guoddevaš geavaheapmi ja buvttadeapmi mearkkaša dahkat eambbo unnit resurssaiguin.

    Guoddevaš buvttadeapmi mearkkaša unnidit resurssageavaheami, luonddubillisteami ja dálkkádat­gássaid luoitima go ráhkada buktagiid. Guhkit áiggi badjel dagaha dát ekonomalaš lassáneami, unnida dálkkádatrievdamiid ja buorida olbmuid eallima. Stáhta sáhttá earret eará mearridit lágaid ja divadiid, ja investeret biraslaš teknologiijai vai fitnodagat buvttadit guoddevaččat.

    Odne geavahit mii eambbo go mii lea biraslaččat guoddevaš. Juohke geavaheaddji ferte rievdadit iežas dábiid vai sihke otná ja boahttevaš buolvvaide sihkkarastojuvvo buorre birgenláhki.

    12.1     Čađahit logijagi doaibmaplána guoddevaš geavaheami ja buvttadeami hárrái, dainna lágiin ahte buot riikkat galget searvat, muhto ovdánan riikkat galget leat ovddemusas, seammás go ovdánahttinriikkaid ovdánahttindássi ja vejolašvuođat galget vuhtii váldojuvvot. 

    12.2     2030 rádjai galgá olahuvvot luondduresurssaid guoddevaš hálddašeapmi ja effektiiva geavaheapmi. 

    12.3     2030 rádjai galget biebmobázahusat juohke olbmo nammii máilmmis, sihke detáljagávppis ja geavaheddjiid gaskkas unnut beliin. Buvttadeamis ja fievrredeamis/vurkkodeamis galget duššái mannamat unniduvvot, maiddái duššái mannamat ja billahuvvamat beare heittot vurkkodansaji geažil.

    12.4     2030 rádjai, internationála rámmavuogádagaid vuođul, galgá kjemikálaid ja buot bázahusaid eambbo birasseasti hálddašeapmi olahuvvot juohke dásis. Kjemikálat ja bázahusat mat mannet áibmui, čáhcái ja eatnamii galget unniduvvot mearkkašahtti olu vai unnimus lági mielde čuhcet álbmotdearvvašvuhtii ja birrasii.   

    12.5     2030 rádjai galgá bázahusaid mearri unniduvvot eastadeami, unnideami ja materiálaid ođđasis ávkkástallama bokte. 

    12.6     Movttiidahttit fitnodagaid, erenomážit stuora ja multinationála fitnodagaid, geavahit guoddevaš bargomálliid ja integreret diehtojuohkima iežaset guoddevašvuođa birra raporterenrutiinnaide. 

    12.7     Ovddidit guoddevaš ortnegiid almmolaš oastimiid hárrái, iešguđetge riikka politihka ja vuoruhemiid vuođul. 

    12.8     2030 rádjai galgá buot olbmuide máilmmis sihkkarastojuvvot relevánta diehtu guoddevaš ovdáneami birra ja juohkehaš galgá leat diđolaš ja eallit dáinna lágiin ahte ii vahágahte  luonddu. 

    12.a     Doarjut ovdánahttinriikkaid nannet iežaset dieđalaš ja teknihkalaš kapasitehta vai sáhttet ásahit eambbo guoddevaš geavahan- ja buvttadannamálliid. 

    12.b     Ovddidit ja ásahit vugiid dasa movt mihtidit váikkuhusa guoddevaš mátkeealáhusas mii ásaha bargosajiid ja ovddida báikkálaš kultuvrra ja buktagiid. 

    12.c     Unnidit eahpedoaibmi subsidierenortnegiid fossiila boaldámuššii, dan bokte ahte heaittihit márkandilálašvuođaid botnjamiid mat movttiidit badjelmeare geavaheapmái, nationála dili vuođul, dan bokte ahte earret eará rievdadit vearuid ja divadiid ja heaittihit vahátlaš subsidiaid, nu ahte birasváikkuhusat almmustuvvet. Seammás galgá fuolahit ovdánahttinriikkaid erenomáš dárbbuid ja diliid, ja ráddjet vejolaš negatiiva váikkuhusaid ovdánahttimii nu olu go vejolaš, ja dainna lágiin ahte geafes olbmot ja guoskevaš báikegottit suodjaluvvojit.

  • OVTTATMANO VUOSTTILDIŠGOAHTIT DÁLKKÁDATRIEVDAMIID JA DAID VÁIKKUHUSAID*

    Dálkkádatrievdan lea globála váttisvuohta mii ii dovdda riikkarájiid. Danne fertet mii maiddái gávdnat globála čovdosiid. Lassin dasa ahte unnidit luoitimiid ja čohkket ja vurket CO2, ferte baicca guoddevaš energiija ja eará buhtes energiija geavahuvvot.

    ON dálkkádatpanela dutkit oaivvildit ahte luondu ii gierdda eambbo liegganit go guokte gráda.  
    Jus lieggana eambbo de ii leat šat vejolaš bissehit dálkkádatrievdamiid. Dálkkádatnjunnošiid čoahkkimis Parisas 2015:s sohpe máilmmi jođiheaddjit ođđa šiehtadusa. Dat geatnegahttá riikkaid dahkat dan maid sáhttet vai máilbmi ii lieggan eambbo go guokte gráda, ja  áinnas ii eambbo go 1,5 gráda.

    13.1     Nannet buot riikkaid návccaid vuosttildit dálkkádatrievdamiid ja heivehit iežaset birasváraide ja luondduroasuide. 

    13.2    Mearridit doaibmabijuid dálkkádatrievdamiid vuostá nationála dási politihkkii, strategiijaide ja plánaide. 

    13.3     Nannet ovttaskas olbmuid ja ásahusaid návccaid unnidit dálkkádatgássaid luoitima, unnidit dálkkádatrievdamiid ja heivehit iežaset daid váikkuhusaide, nannet sin návccaid árrat dieđihit, ja maiddái nannet oahpu ja diđolašvuođa dáid birra.

    13.a     Čađahit ON rámmakonvenšuvnna dálkkádatrievdamiid birra masa ovdánan riikkat leat geatnegahttán iežaset olahit mihttomeari 2020 rádjai ovttas ja jahkásaččat čoaggit 100 miljárdda dollára buot gálduin, vai sáhttá ovdánahttinriikkaid veahkehit álggahit ja rahpasit čađahit ulbmillaš dálkkádatdoaibmabijuid, ja nu jođánit go vejolaš doarjut ruđalaččat Ruoná dálkkádatfoandda (The Green Climate Fund), vai dat boahtá johtui.

    13.b     Ovddidit mekanismmaid mat nannejit effektiiva plánema ja hálddašeami dálkkádagaid hárrái dain unnimusat ovdánan riikkain ja smávit suolostáhtain, ja mat earret eará vuoruhit nissonolbmuid ja nuoraid, ja báikkálaš ja marginála servodagaid. 

           * Dan dovddastusa vuođul ahte ON rámmakonvenšuvdna dálkkádatrievdamiid hárrái lea dat deháleamos internationála ja riikkaidgaskasaš forum šiehtadallat globála doaibmabijuid dálkkádatrievdamiid vuostá. 

  • RESURSSAID GUODDEVAŠ OVDÁNEADDJI VUGIIN

    Máilmmi mearat – daid temperatuvra, kemiija, rávnnjit ja eallin – stivrejit daid globála systemaid mat dagahit ahte olbmot sáhttet eallit eatnamis. Mearra  váikkuha arvvi, juhkančázi, dálkki, dálkkádagaid, eanas biepmu ja áimmu maid vuoigŋat.

    Mariidna ealáhusat leat dehálaččat go dárbu bibmui, energiijai ja dálkasiidda lassána boahtteáiggis. Mearra dagaha dáinna lágiin vejolažžan ásahit ođđa bargosajiid ja ekonomalaš lassáneami.

    14.1     2025 rádjai eastadit ja mearkkašahtti olu unnidit buotlágan mearranuoskkideami, erenomážit dan mii boahtá doaimmain gáttis, maiddái nuoskkideami bázahusain mat rivdet meara mielde ja biepmussáltiid luoitima geažil. 

    14.2     2020 rádjai galget ekovuogádagat mearas ja riddoguovlluin hálddašuvvot ja suodjaluvvot guoddevaččat vahátlaš váikkuhusaid vuostá, earret eará ekovuogádagaid nanusmahttima bokte ja doaibmabijuid bokte mat ealáskahttet mearaid ja dahket mearaid fas dearvvašin ja produktiivan.

    14.3     Buoremus lági mielde eastadit meara suvrumis ja sihkkarastit ahte meara suvruma váikkuhusat gieđahallojuvvojit, earret eará buoret dieđalaš ovttasbarggu bokte buot dásiin. 

    14.4   2020 rádjai galget beaktilis doaibmabijut ásahuvvot, mudden dihte guolleresurssaid loaktima, heaittihit badjelmeare guolásteami, lobihis guolásteami, guolásteami mii ii dieđihuvvo ii ge muddejuvvo, ja vahátlaš bivdinvugiid. Galget biddjot johtui hálddašanplánat main lea dieđalaš vuolggasadji vai guollemáddodagat máhcahuvvojit jođáneamos lági mielde unnimusat dan dássái mii addá nu allá buvttadeami go vejolaš máddodaga biologalaš iešvuođaid vuođul.  

    14.5     2020 rádjai seailluhit unnimus 10 proseantta riddo- ja mearraguovlluin, nationála rievtti ja álbmotrievtti vuođul, ja dan buoremus dieđalaš máhtu vuođul mii lea olámuttos. 

    14.6     2020 rádjai gieldit guolástansubsidiaid mat váikkuhit liigekapasitehtii ja badjelmeare guolásteapmái. Heaittihit subsidiaid mat váikkuhit lobihis guolásteapmái mii ii dieđihuvvo ii ge muddejuvvo, ja dasa lassin eastadit ođđa diekkáraš subsidiaid ásahuvvomis. Seammás dohkkehit ahte ovdánahttinriikkaid hárrái galget leat ulbmillaš ja beaktilis sierra ja differensierejuvvon doaibmabijut mat leat integrerejuvvon Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) guolástansubsidiaid soahpamušain .

    14.7     2030 rádjai sihkkarastit ahte ekonomalaš ovdamunit mearraresurssaid guoddevaš geavaheami olis, earret eará guolástemiid, akvakultuvrra ja turismaealáhusa guoddevaš hálddašeami bokte, buorebut bohtet buorrin ovdánahttinsuolostáhtaide ja daid unnimusat ovdánan riikkaide. 

    14.a     Nannet dieđalaš máhtu, hukset dutkankapasitehta ja juogadit mariidnateknologiija – seammás go vuhtiiváldit stáhtaidgaskasaš oseánográfalaš kommišuvnna (Intergovernmental Oceanographic Commission) eavttuid ja njuolggadusaid mariidnaknologiija juogadeami dáfus. Ulbmil dáinna lea buoridit meara dili ja lasihit šládjavalljivuođaid ávkkálaš váikkuhusa ovdánahttinriikkaid ovdáneapmái, erenomážit smávit ovdánahttinsuolostáhtain ja dain unnimusat ovdánan riikkain. 

    14.b     Dahkat mariidna resurssaid ja gávpemárkaniid olámuddui smávvaskála guolásteddjiide mat bivdet smávit bivdoneavvuiguin. 

    14.c     Vel buorebut áimmahuššat ja guoddevaččabut ávkkástallat meara ja mearraresurssaid dan bokte ahte čađahit álbmotrievttálaš mearrádusaid nu movt dat leat mearriduvvon ON mierrariektekonvenšuvnnas, mii lea meara ja mearraresurssaid suodjaleami ja guoddevaš geavaheami riektevuođđun, nu go maiddái boahtá ovdan 158. čuoggás ON raporttas “The Future We Want”.

  • SUODJALIT,  JA MÁHCAHIT EKOVUOGÁDAGAID JA OVDDIDIT DAID GUODDEVAŠ  GEAVAHEAMI, SIHKKARASTIT GUODDEVAŠ VUOVDEHÁLDDAŠEAMI, EASTADIT EATNAMIID GOIKAMIS, BISSEHIT JA JORGALAHTTIT EANANBILLISTEAMI JA ŠLÁDJAVALLJIVUOĐA MAŊOSMANNAMA

     

    Vuovddit dahket 30 proseantta eatnamis. Vuovddit addet biepmu ja suoji, dat vuostálastet dálkkádatrievdamiid, várjalit biologalaš valljivuođa ja leat olu álgoálbmogiid ruoktun. Badjel 80 proseantta elliin mat ellet eatnamis, ellet vuvdiin. Vuovddit addet 1,6 miljárdda olbmui birgenlági. Vuovdenjáskan ja eatnamiid billisteapmi dagahit stuora hástalusaid go galgá olahit guoddevaš ovdáneami. Dasa lassin sáhttet dat geafivuhtii dagahit olbmuid geat vuvddiin vižžet birgejumi.

    2,6 miljárdda olbmo ožžot iežaset dietnasa njuolga eanandoalus, muhto badjel 50 proseantta buot eatnamiin mat gilvojuvvojit sáhttet billohuvvot.

    15.1     2020 rádjai galget sáivačáhceekovuogádagat ja buorit daid olis bisuhuvvot, ealáskahttojuvvot ja geavahuvvot guoddevaččat, sihke gáttis ja eatnamiin, erenomážit vuvddiin, nješšiin, váriin ja goike guovlluin, internationála šiehtadusaid vuođul. 

    15.2     2020 rádjai ovddidit guoddevaš hálddašeami buotlágan vuvddiin, bissehit vuovdenjáskama, ealáskahttit billistuvvon vuvddiid ja gilvit mearkkašáhtti eambbo vuvddiid globála dásis. 

    15.3     2030 rádjai bissehit šaddoeatnamiid goikamis, billahuvvan eatnamat ja gilvvaeatnamat galget ealáskahttojuvvot, maiddái guovllut maid olbmot, goikkádagat ja dulvvit leat vahágahttán, ja bargat dan guvlui ahte máilmmis eai šat billahuva eatnamat. 

    15.4     2030 rádjai galget várreguovlluid ekovuogádagat suodjaluvvot, maiddái dáid guovlluid biologalaš valljivuohta, vai dat šaddet nannoseappot ja sáhttet váikkuhit guoddevaš ovdáneapmái. 

    15.5     Álggahit doaibmabijuid dakkaviđe unnidan dihte eallinbirrasiid billisteami, bissehan dihte biologalaš valljivuođa maŋosmannama ja 2020 rádjai suodjalit áitojuvvon šlájaid ja eastadit daid jávkamis.

    15.6     Govttolaččat ja vuoiggalaččat juogadit buriid mat gullet genaresurssaid geavaheapmái, ja ovddidit ulbmillaš vejolašvuođaid olahit dakkár resurssaid internationála soahpamušaid vuođul. 

    15.7     Álggahit doaibmabijuid mat dakkaviđe bissehit suodjaluvvon šattuid ja elliid lobihis bivdima ja gávppašeami, ja gieđahallat luođu elliid buktagiid lobihis gávpegálvvuid vuovdima ja oastima. 

    15.8     2020 rádjai álggahit doaibmabijuid eastadan dihte vierrošlájaid leavvamis dohko gosa eai gula ja ráddjet vierrošlájaid váikkuheami ekovuogádagaide gáttiin ja čáziin. Muhtin vuoruhuvvon vierrošlájaid galgá maid dasa lassin kontrolleret dahje jávkadit. 

    15.9     2020 rádjai galget árvvut ekovuogádagaid ja biologalaš valljivuođaid hárrái integrerejuvvot nationála ja báikkálaš plánaproseassaide, strategiijaide maid ulbmil lea geafivuođa vuostálastit, ja rehketdoaluide. 

    15.a     Háhkat mearkkašahtti eambbo ruđalaš resurssaid ja olahit mearkkašáhtti lassáneami buot gálduin, vai bisuhit ja geavahit biologalaš valljivuođa ja ekovuogádagaid guoddevaččat. 

    15.b     Háhkat mearkkašahtti resurssaid buot gálduin juohke dásis guoddevaš vuovdehálddašeami ruhtadeapmái, ja fuolahit ahte leat doaibmabijut mat sáhttet ovddidit diekkár ovdáneami ovdánahttinriikkain, earret eará doaibmabijut maiguin bisuhit ja ođđasis gilvit vuvddiid. 

    15.c     Lasihit globála doarjaga doaibmabijuide mat vuostálastet suodjaluvvon šlájaid lobihis bivddu ja gávppašeami, earret eará báikkálaš servodagaid návccaid nanosmahttima bokte vai sáhttet geavahit daid vejolašvuođaid mat gávdnojit bisuhit guoddevaš birgenlági. 

  • OVDDIDIT RÁFÁLAŠ JA SEARVADAHTTI SERVODAGAID MAT SIHKKARASTET GUODDEVAŠ OVDÁNEAPMI JA FUOLAHIT AHTE BUOHKAIDE LEA RIEKTESUODJALUS OLÁMUTTOS JA HUKSET DOAIBMI, OVDDASVÁSTIDEADDJI JA SEARVADAHTTI ÁSAHUSAID BUOT DÁSIIN

    Sihkkarastit ráfi ja sihkarvuođa lea álo leamaš ON váldomihttu. Danne lea 16. mihttomearri várrejuvvon dasa ahte ráhkadit ráfálaš ja searvadahtti servodagaid. Guoddevaš ovdáneapmi eaktuda ráfi. Oallugat masset almmolaš bálvalusaid go leat stuimmit. Lea maiddái váttis doaimmahit nanu stáhtalaš ásahusaid go leat stuimmit. Go riektevuogádat riikkas ii doaimma, de čuohcá dát olbmuid riektesuodjalussii. Hearkkes ásahusaid geažil lea maid váttis bissehit korrupšuvnna, duolguma ja vearroverrošeami. Dat hehtte riikka ekonomalaš ovdáneami ja rivve olbmuin buori dilálašvuođa vuođđorivttiid.

     16.1   Unnidit buotlágan veahkaválddálašvuođaid ja jámu veahkaválddálašvuođa geažil mearkkašáhtti láhkái miehtá máilmmi.

    16.2     Bissehit mánáid illasteami, geavaheami, vuovdima ja buotlágan veahkaválddálašvuođa ja biinnideami. 

    16.3     Ovddidit riektestáhta nationála ja internationála dásis, ja sihkkarastit buohkaide dásseárvvu lága ovddas, riektesihkarvuođa ja riektesuodjalusa.

    16.4     2030 rádjai unnidit lobihis finánsa- ja vearjorávnnjiid mearkkašahtti láhkái, ja álkidit suolagálvvu guorrama ja máhcaheami ja vuostálastit buotlágan organiserejuvvon kriminalitehta. 

    16.5     Mearkkašahtti láhkái unnidit buotlágan korrupšuvnna ja duolguma. 

    16.6     Ovdánahttit effektiiva, ovddasvástideaddji ja rabas ásahusaid buot dásiin. 

    16.7     Sihkkarastit guldaleaddji, searvadahtti, oassálasti ja ovddasteaddji mearridanproseassaid buot dásiin. 

    16.8     Viiddidit ja nanosmahttit ovdánahttinriikkaid searvama globála stivrenásahusaide. 

    16.9     2030 rádjai galgá buohkaide sihkkarastojuvvot juridihkalaš identitehta, earret eará galgá riegádeapmi registrerejuvvot. 

    16.10     Sihkkarastit ahte dieđut leat olámuttos buohkaide ja ahte vuđolaš friddjavuohta suodjaluvvo, nationála lágaid ja internationála šiehtadusaid vuođul. 

    16.a     Nannet relevánta nationála ásahusaid, earret eará internationála ovttasbarggu bokte, dainna ulbmilin ahte hukset kapasitehta buot dásiin, erenomážit ovdánahttinriikkain, vai nagodit eastadit veahkaválddálašvuođa ja vuostálastit terrorisma ja kriminalitehta. 

    16.b     Ovddidit ja čađahit vealatkeahtes lágaid ja politihka guoddevaš ovdáneapmin. 

    Lær mer

  • NANNET ČAĐAHANGASKAOMIID JA OĐASTIT GLOBÁLA SEARVEVUOĐAID GUODDEVAŠ OVDÁNEAMI VÁRÁS

    Vai joksat guoddevašvuođa mihttomeriid, dárbbašuvvojit ođđa ja nanu searvevuođat. Eiseválddit, ealáhusat ja siviilaservodat fertejit ovttasbargat guoddevaš ovdáneami guvlui. Guoddevašvuođa mihttomearit galget doaibmat oktasaš globála ofelažžan mat vuoruhit doaibmabijuid boahttevaš 15 jagi. Jahkeduhátmihttomeriid vásáhusat čájehit ahte dákkár ulbmillaš áŋgiruššamis lea ávki.

    Mihttomeriid ruhtadeapmi ferte čielgat farggamusat. Suoidnemánus 2015 sohpe ON riikkat oktasaš ruhtadanplána dasa movt olahit mihttomeriid, konferánssas Financing for Development Addis Ababas, Etiopias.

    Ruhtadeapmi

    17.1     Nannet ja mobiliseret nationála resurssaid, earret eará internationála doarjaga bokte ovdánahttinriikkaide, dainna ulbmilin ahte buoridit dáid riikkaid návccaid gáibidit vearuid ja eará divvagiid. 

    17.2     Gozihit ahte ovdánan riikkat ollásit čađahit iežaset almmolaš veahkkegeatnegasvuođaid (ODA) ovdánahttinriikkaid guovdu, earret eará dan ahte olu riikkat leat lohpidan addit 0,7 % ODA/GNI (GNI=bruttonationálaboađus) veahkkin ovdánahttinriikkaide ja 0,15-0,20 % ODA/GNI unnimusat ovdánan riikkaide. ODA addit ávžžuhuvvojit addit unnimusat 0,20 % ODA/GNI veahkkin unnimusat ovdánan riikkaide.
    17.3     Mobiliseret eanet gálduin lassi ruđalaš resurssaid ovdánahttinriikkaide.
    17.4     Veahkehit ovdánahttinriikkaid olahit guhkitáigásaš ja guoddevaš vealgeeavttuid, ovttastuvvon politihka bokte man ulbmil lea veahkki vealggi máksimii, luoitit vealggi dahje nuppástuhttit vealge¬struktuvrra, ja hálddašit geafimus ja eanemusat vealggáiduvvan riikkaid olgoriikkavealggi dainna lágiin ahte unnida heađi mii lea vealggi geažil čuožžilan.
    17.5     Mearridit ja čađahit doaimmaid mat ovddidit daid unnimus ovdánan riikkaid investeremiid. 

    Teknologiija

    17.6    Buoridit davi-luli ja luli-luli ovttasbarggu ja ovttasbargovejolašvuođaid, ja maiddái triangulára ovttasbarggu, regionála ja internationála dásis diehtaga, teknologiija ja innovašuvnna hárrái, ja buoridit máhttojuogadeami geatnegahtti sohppojuvvon eavttuid vuođul, earret eará ovttastahttit ovdalaš ortnegiid buorebut, erenoamážit ON-dásis, ja teknologiija¬vejolašvuođaid juogadeami bokte globála mekanismma mielde.

    17.7     Ovddidit birasseasti teknologiija ovdánahttima, juogadeami, lávdadeami ja gaskkusteami ovdánahttinriikkaide buriid eavttuid vuođul, earret eará veahkeheaddji eavttuid ja eará dakkár eavttuid vuođul mat leat buorebut go  maid eará riikkat ožžot, beliid gaskasaš šiehtadusaid mielde. 

    17.8     Álggahit teknologiijabáŋkku ja kapasitehtahuksendoaimma diehtaga, teknologiija ja innovašuvnna hárrái daid unnimusat ovdánan riikkaide 2017 rádjai, ja eambbo geavahit veahkeheaddji teknologiija, erenomážit diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija. 

    Kapasitehtahuksen

    17.9     Lasihit internationála doarjaga čađahit beaktilis ja ulbmillaš kapasitehtahuksema ovdánahttinriikkain, ja dainna lágiin doarjut nationála plánaid čađahit buot guoddevašvuođa mihttomeriid, earret eará davi-luli ja luli-luli ovttasbarggu bokte  ja máŋggabealat ovttasbarggu bokte 

    Gávppašeapmi

    17.10 Ovddidit dábálaš, njuolggadusaid čuovvu, rabas, eahpevealaheaddji ja dásseárvosaš multilaterála gávpedoaimma mii lea Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) vuollásaš, earret eará dan bokte ahte ollašuhttit šiehtadallamiid WTO Doha-čoahkkima oktavuođas. 

    17.11 Lasihit ovdánahttinriikkaid eksportta mearkkašahtti olu, dainna ulbmilin ahte duppalastit daid unnimusat ovdánan riikkaid oasi máilmmi eksporttas 2020 rádjai. 

    17.12 Dihto áigái lágidit unnimusat ovdánan riikkaide bistevaš ja divatkeahtes gávpelobi, masa eai leat earit mearriduvvon, Máilmmi gávpeorganisašuvnna (WTO) mearrádusaid mielde, earret eará dan bokte ahte leat čielga ja álkis vuoruhan-njuolggadusat gálvoimportta hárrái unnimusat ovdánan riikkain, nu ahte daidda lágiduvvojit gávpemárkan¬vejolašvuođat.

    Systemalaš áššit

    Politihkalaš ja institutionála ovttaoaivilvuohta

    17.13 Nannet máilmmi makroekonomiija stabilitehta, earret eará politihkalaš ovttastahttima ja ovttaoaivilvuođa bokte. 

    17.14 Olahit eambbo ollislaš politihkalaš ovttaoaivilvuođa guoddevaš ovdáneami hárrái. 

    17.15 Doahttalit ovttaskas riikkaid politihkalaš vejolašvuođaid ja jođiheami das movt ásahit ja čađahit iežaset politihka geafivuođa eastadeami ja guoddevaš ovdáneami dáfus.

    Máŋggaid beroštumiid searvevuohta 

    17.16   Nannet globála searvevuođa guoddevaš ovdáneami hárrái, ja doarjut dan searvevuođain máŋgga bealálačča gaskka mat sáhttet mobiliseret ja juogadit máhtu, čehppodaga, teknologiija ja ruđalaš resurssaid dan várás ahte buot riikkat, erenoamážit ovdánahttinriikkat, olahit guoddevašvuođa¬mihttomeriid.   

    17.17  Doarjut ja ovddidit buresdoaibmi searvevuođa almmolaš dásis, almmolaš ja priváhta beliid gaskka ja siviila servodagas, searvevuođaid vásáhusaid ja resursastrategiijaid vuođul.

    Diehtovuođđu, vákšun ja vásttolašvuohta

    17.18   2020 rádjái lasihit doarjaga ovdánahttinriikkaid kapasitehtahuksemii, maiddái unnimusat ovdánan riikkaid ja smávva ovdánahttinsuolostáhtaid kapasitehtahuksemii, mearkkašahtti láhkái buoridan dihte luohttevaš ja áigeguovdilis dieđuid háhkama, main lea buorre kvalitehta ja mat leat sirrejuvvon sisaboađu, sohkabeali, agi, čeardda, etnisitehta, migrašuvdnastáhtusa, doaibmannávccaid, geográfalaš sajádaga ja eará dovdomearkkaid mielde mat leat relevánttat nationála oktavuođas.

    17.19 2030 rádjái viidáseappot ovdánahttit dálá doaimmaid ja hutkat metodaid dasa movt mihtidit guoddevaš ovdáneami bohtosiid mat dievasmahttet bruttonationálabuktaga, ja doarjut ovdánahttinriikkaid kapasitehtahuksema 
    statistihkkasuorggis.

ON guoddevašvuođa mihttomearit leat máilmmi oktasaš plána dasa movt jávkadit geafivuođa, erohusaid olbmuid gaskka ja bissehit dálkkádatrievdamiid ovdal jagi 2030. Geahča buot mihttomeriid ja oassemihttomeriid dás.

Guoddevaš ovdáneapmi mearkkaša váldit vára dain dárbbuin mat olbmuin leat odne, muhto seammás ii billistit boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaid gokčat iežaset dárbbuid. Guoddevašvuođa
mihttomearit gieđahallet guoddevaš ovdáneami golbma dimenšuvnna: dálkkádat ja biras, ekonomiija
ja sosiála dilli.

ON guoddevašvuođa mihttomearit sisttisdollet 17 mihttomeari ja 169 oassemihttomeari. Mihttomearit galget doaibmat globála ofelažžan riikkaide, ealáhusaide ja siviilaservodahkii. Mihttomearit hábmejuvvojedje demokráhtalaččat go máilmmi riikkat bukte cealkámušaid ja measta 10 millijovnna olbmo bukte iežaset oaiviliid jearahallaniskkadeami bokte.

Guoddevašvuođa mihttomearit leat jahkeduhátmihttomeriid joatkka

Guoddevašvuođa 4. mihttomearri – buorre oahppu. Govven: FN-sambandet/Eivind Oskarson

Jahkeduhátmihttomearit (2000-2015) ovdánahtte surggiid nu go oahpu ja dearvvašvuođa, muhto leat maiddái cuiggoduvvon dušše fuomášuhttit geafivuođa dovdomearkkaid. Guoddevašvuođa mihttomearit galget dahkat juoidá dainna mii dagaha geafivuođa, erohusaid ja dálkkádat­rievdamiid.

Ii oktage galgga báhcit

Okta guoddevašvuođa mihttomeriid váldoprinsihpain lea ahte ii oktage galgga báhcit (Leaving no one behind). Hearkkimus olbmot fertejit dan dihte vuoruhuvvot. Joavkkut mat dávjá bázahallet, nu go doaimmashehttejuvvon olbmot, báhtareaddjit, čearddalaš ja oskkolaš minoritehtat, nieiddat ja álgoálbmogat, dagahit dan stuorámus oasi sis geat ellet geafivuođas.

Universála mihttomearit geatnegahttet Norgga

Jahkeduháha mihttomearit eai guston buot riikkaide máilmmis nu go guoddevašvuođa mihttomearit dahket, mat maiddái gustojit rikkis riikkaide. Dát mearkkaša ahte guoddevašvuođa mihttomearit váikkuhit Norgga politihka. Norga lea juo olahan máŋga mihttomeari, muhto ii buot.

Oahpahusmateriála guoddevaš ovdáneami birra

Mii lea guoddevaš ovdáneapmi?

FN-sambandet lea hábmen fágarasttildeaddji oahpahusmateriála guoddevaš ovdáneami birra ja ON guoddevašvuođa mihttomeriid birra buot skuvlla dásiide.

Liŋka: Guoddevašvuohta – oahpahusmateriála guoddevaš ovdáneami birra

Viečča grafihka ON guoddevašvuođa mihttomeriin

Ikonaid ja logoid sámegillii ja dárogillii gávnnat zip-fiillas dás vuollelis. Doppe leat iešguđetlágán fiilaformáhtat sihke web:ii ja deaddileapmái (eps, pdf ja jpeg):

Buot elemeanttat sáhttet geavahuvvot friddja eahpekommersiála oktavuođain. Liŋka: Njuolggadusat ON guoddevašvuođa mihttomeriid gráfalaš materiála geavaheapmái (dušše dárogillii)

ON siiddut guoddevašvuođa mihttomeriid birra