[[suggestion]]
Guoddevaš ovdáneapmi
Guoddevaš ovdáneapmi
Mánná Sapas, VIetnamas. Govva: (UN Photo/Kibae Park)

Mii lea guoddevaš ovdáneapmi?

Doaba guoddevaš ovdáneapmi geavahuvvui vuosttaš geardde raporttas Min oktasaš boahtteáigi (Our Common Future) 1987:s. Birrasa ja ovdáneami máilmmikommišuvdna, man ON generálačálli Javier Pérez de Cuéllar lei nammadan, ovddidii raportta. Gro Harlem Brundtland jođihii kommišuvnna, ja dat gohčoduvvo danne dávjá Brundtland-kommišuvdnan. Dat galggai čoavdit sihke geafivuođa ja birasváttisvuođaid, ja váikkuhii rievdadusaide das movt jurddašit birrasa ja ovdáneami birra.

Doabačilgehus

Čilgehus: Guoddevaš ovdáneapmi. (Geavahuvvojit maiddái eará doahpagat, nu go ee. nana bistevaš ovdáneapmi, bissovaš ovdáneapmi ja ceavzilis ovdáneapmi.)

Ovdáneapmi mii váldá vára dain dárbbuin mat olbmuin leat odne, muhto seammás ii billis boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaid gokčat iežaset dárbbuid.

Dán čilgehusas deattuhuvvojit geafes olbmuid dárbbut ollašuhttit iežaset vuođđovuoigatvuođaid vai ožžot buoret eallima. Seammas deattuhuvvo ahte lea rádji man olu máilbmi gierdá ovdal go čuohcá boahtteáigái.

Gáldu: ON máilmmikommišuvnna birrasa ja ovdáneami rapporta Min oktasaš boahtteáigi (Our Common Future) 1987.



Olbmuid birgenláhki dárbbaha luonddu. Dat movt mii geavahit luonddu odne, váikkuha sihke luonddu ja olbm

Guoddevaš ovdáneapmi lea globála doaba man vuođđun lea solidaritehta boahttevaš buolvvaiguin, ja buohkaiguin geat dál ellet. Dat lea dohkkehit ahte mis lea dušše okta eananspábba, man riggodagat lea ráddjejuvvon, ja ahte lea min buohkaid ovddasvástádus váldit vára das.

Mii lea guoddevaš ovdáneapmi?

Čielga ja oanehis filbma guoddevaš ovdáneami ja ON guoddevašvuođa mihttomeriid birra.

Vai olahit guoddevaš ovdáneami ferte máilbmi jurddašit golbma ášši oktanaga:

  • Dálkkádat ja biras
  • Ekonomiija
  • Sosiála dilit

Guoddevaš ovdáneapmái gullet golbma dimenšuvnna: ekonomiija, biras ja sosiála dilit.

Dát gohčoduvvojit dávjá guoddevaš ovdáneami golbma dimenšuvdnan. Dáid ovttastus mearrida lea go juoga guoddevaš. ON guoddevašvuođa mihttomearit leat máilmmi oktasaš plána dasa movt jávkadit geafivuođa, erohusaid olbmuid gaskka ja bissehit dálkkádatrievdamiid 2030 rádjai. Go mihttomearit mearriduvvojedje 2015:s, lei ođđa ipmárdus dasa ahte ekonomiija, erohusat ja biras váikkuhit nubbi nubbái olu eambbo go jáhkiimet ovdal. Vai eat golat min áidna eananspáppa, fertet mii gávnnahit movt balanseret min geavaheami ja ekonomiija váikkuhusaid birrasii, ja mii fertet gávnnahit movt buorebut juogadit resurssaid. De lea guoddevaš sihke olbmuide ja birrasii.

Olbmuide geat ellet geafivuođas lea diehttelas ahte otná dilli ii leat guoddevaš, danne go geafivuohta váldá olbmuin sin vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošárvvu. Rikkis riikkaide lea guoddevaš ovdáneapmi dehálaš vai servodat lea stabiila ja ráfálaš. Go erohusat sturrot, sihke stáhtain ja stáhtaid gaskka, dat áitá guoddevaš ovdáneami go de šaddet eambbo riiddut servodagas. Dasa lassin sáhttet dálkkádatrievdamat váikkuhit daid dehálaš lávkkiide mat leat dahkkon buoridit olbmuid dili miehtá máilmmi.  

Dálkkádatrievdamat fertejit bissehuvvot vai olahit guoddevaš ovdáneami

Guoddevaš ovdáneami birasdimenšuvdna lea dan birra ahte váldit vára luonddus ja dálkkádagas bistevaš resursan olbmuide.uid. Dálkkádatgássat maid mii luoitit liggejit meara ja áimmu, ja billistit olles ekovuogádagaid ja dagahit ahte biologalaš šlájat jávket agibeaivái. Dat dahká ahte mii šaddat hearkkit luondduroasuid vuostá, dat áitá min birgenlági ja sáhttá dagahit riidduid luondduriggodagaid alde.

Máilmmi riggámusat leat dagahan sullii guokte goalmmádasoasi dálkkádatgássain mat luitojuvvojit atmosferii. Olju, koalla ja gássa dagahit stuorámus oasi dálkkádatgássaid luoittus. Dát resurssat eai leat ođasmahtti resurssat. Vai nagodit bissehit dálkkádatrievdamiid ja váikkuhit guoddevaš ovdáneapmái, fertejit máilmmi riikkat geavahišgoahtit ođasmuvvi resurssaid, nu go čázi, biekka ja beaivváža.

Luoittut maid rikkis riikkat nu go Norga leat dagahan, leat váikkuhan ekonomalaš lassáneapmái ja buori birgemii midjiide. Riikkat gos ii leat leamaš dat seamma ekonomalaš ovdáneapmi, eai leat luoitán nu olu gássaid, muhto váikkuhusat leat goitge stuorábut sidjiide. Dálkkádatrievdamat nu go dulvi ja goikes áiggit váikkuhit riikkaide gos lea olu geafivuohta buot eanemusat. Internationála dálkkádatšiehtadusain ákkastallet ovdánahttinriikat ahte rikkis riikkat, mat leat váikkuhan otná heahtedillái, fertejit máksit ovdánahttinriikkaide vai sii sáhttet heivehit iežaset dálkkádatrievdamiidda, unnidit iežaset dálkkádatgássaid luoitimiid ja oažžut buhtadusa vahágiid ovddas maid dálkkádatrievdamat leat dagahan.

Ruoná ovdáneapmi ja unnit erohusat gefiid ja riggáid gaskka

Guoddevaš ovdáneami ekonomiijadimenšuvdna lea dan birra ahte olbmuid ja servodagaid ekonomalaš oadjebasvuohta sihkkarastojuvvo.

Máilmmi gefiid ja riggáid erohus stuorru. Máilmmi gávcci riggámus olbmo eaiggáduššet seamma meare go bealli olles máilmmi álbmogis. (Oxfam 2016).

Geafivuohta ja erohusat dahket vuostálasvuođa ja háddjejit álbmoga ja sáhttet maiddái dahkat ahte riiddut ja politihkalaš stuimmit čuožžilit. Dát áitá guoddevaš ovdáneami. Jus resurssaid juogada dássedit ja almmolaš bálvalusat leat olámuttos buohkaide, nu go dearvvašvuohta ja oahppu, de lea vejolaš olahit ráfálaš ja govttolaš servodaga.

Lassin dasa ahte juogadit govttolaččat, fertet mii maiddái geavahit min resurssaid eará ládje vai ovdáneapmi šaddá bistevaš. Jus buohkat máilmmis livčče galgan golahit seamma olu go mii dáppe Norggas, de ferteše gávdnot 3,6 eananspáppa. Jus mii buohtastahttit India álbmoga golahemiin, de eat lean dárbbašit eambbo go bealle eananspáppa.

Ekonomalaš ovdáneapmi lea dehálaš, erenomážit geafes riikkaide, vai sáhttet ásahit eambbo bargosajiid ja vearrosisaboađu mainna mákset buriid nu go skuvllaid ja buohcciviesuid. Dát ovdáneapmi ferte leat guoddevaš, vai eat billis máilmmi resurssaid. Diekkár ruoná ovdáneapmi sáhttá geavvat jus geavahit energiija mii ii nuoskkit ja jus gávnnahit jierpmálaš čovdosiid min váttisvuođaide.

Guoddevaš ovdáneami sosiála dimenšuvnnat

Guoddevaš ovdáneami sosiála bealli lean dan birra ahte buot olbmuide galget sihkkarastojuvvot buorit ja govttolaš vejolašvuođat dohkálaš eallimii. Olmmošvuoigatvuođat leat deháleamos vuolggasadjin dása. Oahppu, ávddalaš bargu, dásseárvu, kultuvrralaš girjáivuohta ja buorit dearvvašvuođabálvalusat leat dušše muhtin áššit mat gieđahallojuvvojit. Sosiála dilli muitala dan movt olbmuin lea servodagas, ollašuhttet go vuoigatvuođaideaset ja besset go váikkuhit iežaset eallimii ja servodahkii gos ellet.

Olmmošlassáneapmi dagaha gilvvu luondduriggodagaid badjel. Geafivuohta lea sihke dagahan olmmošlassáneami ja lea maiddái olmmošlassáneami váikkuhus. Go geafivuohta lea unniduvvon ja oahppu lea šaddan eambbo olámuttos nissonolbmuide, de nissonolbmot eai šat riegádahte nu olu mánáid go ovdal.

Investeret ohppui lea okta dain deháleamos doaibmabijuin maid sáhttit dahkat unnidit geafivuođa, doarjut demokratiija ovdáneami ja váikkuhit positiiva ovdáneapmái. Nieiddaide oahppu váikkuha erenomážit. Nissonolbmot geain lea oahppu ja dienas maŋidit mánnáoažžuma ja sii geavahit eambbo ruđa iežaset mánáid dearvvašvuhtii ja ohppui. Virgádit nissonolbmuid lea maiddái váikkuhan positiivvalaččat riikka ekonomalaš ovdáneapmái.

Guoddevaš ovdáneami historjá

Guoddevaš ovdáneami historjá

ÁIGELINJÁ

1972 ON biraskonferánsa Stockholmmas

1983 Birrasa ja ovdáneami máilmmikommišuvdna ásahuvvo

1987 Raporta Min oktasaš boahtteáigi (Our Common Future) almmuhuvvo

1992 Rio-konferánsa ja Agenda 21

2000 ON jahkeduhát-mihttomearit

2002 Earth Summit Johannesburgas (Rio +10)

2012 Rio +20 Rio de Janeiros

2016 ON guoddevašvuođa mihttomearit



Eambbo resurssat guoddevaš ovdáneami birra